Get Adobe Flash player

Blogi

Kokoomuksen ryhmäpuhe

Anitta Orpana                                            Kokoomuksen ryhmäpuhe  

1.varapuheenjohtaja

 

                                                                      16.11.2015

 

Arvoisa puheenjohtaja, virkamiehet, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

 

Teemme budjettia tilanteessa, jossa Suomen vaihtotase on ollut alijäämäinen jo vuodesta 2011 alkaen ja bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos on ollut negatiivinen jo vuodesta 2012 eli neljä vuotta peräkkäin. Suomen talouskasvu on hitainta koko Euroopassa. Tässä taloustilanteessa hallitus on säätämässä lakeja, jotka väistämättä vaikuttavat myös kuntatalouteen. Eurooppa ja myös Suomi on lisäksi valtavan turvapaikanhakijavirran kohteena. Maailman talous on epävakaa, joten on selvää, että Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia tässä tilanteessa. Jotta voimme säilyttää hyvinvointivaltion, Suomen on opittava tuottamaan hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin.

Valtion verotulojen ja menojen suhde on kestämätön. Jokaista käytettyä 50 €:a kohden valtio joutuu ottamaan velkaa 7 €:a. Samalla työttömyys on ollut kasvussa, mikä lisää kustannuksia ja vähentää verotuloja entisestään.

Meidän on pystyttävä kasvattamaan tuottavuutta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työllisyyden hoitoon pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota ja poistaa työllistämisen esteitä, jolloin saamme verotulot kasvuun. Samalla pitää karsia julkisen sektorin menoja, jotta velkaantuminen saadaan taittumaan. Tarvitsemme tässä taloudellisessa tilanteessa molempia keinoja. Hyvinvointivaltion turvaamiseksi asioita on tehtävä eri tavalla – joustavammin, avarakatseisemmin ja yhteistyöhakuisemmin.

Vähentääkseen julkisen sektorin menoja valtio vähentää rahoitusta niille kunnallisille palveluille, jotka sen mielestä voi tuottaa kustannustehokkaammin. Tämä laajentaa jokaisen kunnan vastuuta, jotta Suomi saadaan jälleen kasvu-uralle.

Myös Vantaa joutuu nyt valitsemaan, onko se mukana julkisen talouden tasapainottamisessa ja sitä kautta hyvinvointivaltion turvaamisessa vai eikö ole.

Hyvät valtuutetut,

jos joku teistä kysyy, miksi Kokoomus ei esitä lisää menoja kaupunginjohtaja Nenosen budjettiesitykseen, äskeinen on vastaus siihen.

Jokaisen valtuutettumme mielikuvitus riittäisi lisävelalla rahoitettaviin ideoihin, mutta nyt meiltä vaaditaan päätöksentekokykyä ja vastuullisuutta.

Vuonna 2016 valtionosuudet vähenevät varhaiskasvatuksesta myös Vantaalla. Valtio on esittänyt, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoot nostettaisiin 21 lapsesta 24 lapseen. Vantaa säilyttää ryhmäkoot 21 lapsessa. Koska lain valmistelu subjektiivisesta päivähoidosta on vielä keskeneräinen, Kokoomus ei puolla myöskään ryhmäkokojen muutosta vuonna 2016.

Kouluissa luokkakokoja ei olla myöskään suurentamassa, vaikka valtion pienryhmätuki loppuu.

Hyvät valtuutetut,

Kokoomus nosti budjetin lähetekeskustelussa esille nämä suuret linjat:

-    Työllisyyden hoitoon ja työllistäviä yrityksiä houkuttelevaan Vantaan elinvoimaohjelmaan pitää panostaa.

-    Talouden korjaamista TVO:n pohjalta pitää jatkaa.

-    Tehokasta yhteistyötä palvelutuotannossa – mm. palvelusetelimallia pitää edistää.

-    Veronkorotuksista tulee pidättäytyä, jotta emme syö kuntalaisten ostovoimaa ja heikennä työllisyyttä Vantaalla.

Budjettineuvotteluissa toimme lisäksi esille eräitä yksityiskohtaisia esityksiä. Otan niistä esille kolme esimerkkiä ja toivon, että ne etenevät muiden valtuustoryhmien tuella.

Ensimmäinen on koulujen ilmanlaatukysymysten kestävä ratkaiseminen ja siihen liittyen toimivan ohjeistuksen ja valvonnan kehittäminen Vantaan uudis- ja korjausrakentamisessa. Pidämme arvokkaana sitä, että osana budjettiprosessia piirrettiin selkeä kartta, miten Hämeenkylän koulun sisäilmaongelmille etsitään vuoden 2016 aikana kestävä ratkaisu.

Toinen on asukasliikeiden ja lautakunnan jäsenten käytännön vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Jotta molemmat pääsevät perehtymään ja vaikuttamaan ajoissa lautakuntien asioihin, esityslistat pitää julkistaa viimeistään 5 arkipäivää eli käytännössä viikkoa ennen kokousta.

Kolmas asia on vantaalaisten viihtyvyyden, kulttuuritarjonnan ja positiivisen kaupunki-ilmapiirin edistäminen. Esitämme selvitystä siitä, miten kaupungin omia konsertti- ja tapahtumatiloja saataisiin nykyistä aktiivisempaan käyttöön. Jotta tapahtumat eivät päädy Helsinkiin ja Espooseen, pitää kehittää osaamista ja aktiivisuutta markkinoida omia konsertti ja tapahtumafoorumeitamme.

Lopuksi haluan kiittää muita valtuustoryhmiä ja kaupungin virkamiesjohtoa hyvästä yhteistyöstä.

Emme ihan aina ole kaikesta yhtä mieltä, mutta on hienoa tietää, että kaikki kuitenkin pyrkivät oman aatemaailmansa näkökulmasta ajamaan vantaalaisten etua.

Kiitos!

Viimeksi päivitetty (23.10.2018 18:48)

 

Kyllä koulutukselle - ei koulutusleikkauksille

altKoulutukseen on panostettava

Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta opetuksesta ja hyvin koulutetuista opettajista. Meillä on saatu kansainvälisesti hyviä tuloksia Pisa-tutkimuksissa, koska hyvä koulutus on ollut tasalaatuista ja se on kuulunut kaikille.

Nyt ollaan ajamassa tätä järjestelmää alas. Opettajana en voi hyväksyä nykyistä suuntausta. Tällä hallituskaudella on leikattu 1,7 miljardia euroa koulutuksesta. Tämä rapauttaa niin kouluverkon kuin opetuksen. Hallitusohelmaan on kirjattu ”Suomalaisista maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä”, mikä kuullostaa lähinnä vitsiltä näiden leikkausten jälkeen.

Nyt parhaillaan tavoitellaan 260 miljoonan säästöjä ammatillisesta koulutuksesta. Se tarkoittaisi sitä, että joka kolmas lukio tai ammatillinen oppilaitos jouduttaisiin sulkemaan. Todennäköisesti tämä lakiesitys kaatuu eduskunnassa.

Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa ainoastaan sillä, että meillä on koulutettua työvoimaa. Suomi ei ole mikään halpatyövoiman maa. Me emme yksinkertaisesti pärjää tässä sarjassa, sillä niissä maissa tehdään töitä 1 €/päivä. Kustannusrakenteemme ei mahdollista kilpailua tässä sarjassa. Siksi ainoa keino on pyrkiä jalostamaan tuotteitamme entistä pitemmälle ja pitämään kiinni kansalaisten koulutuksen tasosta.

Kunnat joutuvat panemaan näitä eduskunnan päätöksiä täytäntöön. Rahoitus supistuu jatkuvasti, joten tämä tie ei voi jatkua. Toivon, että tulevaan eduskuntaan valitaan mahdollisimman paljon opetusalan ammattilaisia, jotka ymmärtävät koulutuksen merkityksen myös tulevaisuudessa.

 

Anitta Orpana
tietotekniikan lehtori, VTM
eduskuntavaaliehdokas
Kokoomus
UUSIMAA

Viimeksi päivitetty (14.03.2015 08:21)

 

Metropolihallinto pääkaupunkiseudulla

Metropolihallinto tulisi kalliiksi veronmaksajille

Julkisia palveluja pidetään yllä verovaroin. Nyt olisi paikallaan keskustelu ketterästä ja kevyestä julkisesta hallinnosta, jotta Suomen talous saataisiin nousuun.

Nyt ollaan valmistelemassa metropolihallintoa pikavauhtia. Nykyisen aikataulun mukaan sen pitäisi olla eduskunnan käsittelyssä ensi vuoden alussa ja tulla voimaan vuoden 2017 alusta alkaen.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnan tehtävänä on järjestää ja tuottaa palveluita kunnan asukkaille. Kunnat vastaavat perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä hammashuollosta. Kunnat myös huolehtivat lasten päivähoidosta, vanhustenhuollosta, vammaispalveluista sekä monista muista sosiaalihuollon tehtävistä. Kunnat ylläpitävät peruskouluja, lukioita, ammattioppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja sekä tarjoavat kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja. Kunnat ohjaavat alueensa maankäyttöä ja rakentamista. Kunnat huolehtivat vesi-, energia- ja jätehuollosta, kaduista sekä ympäristönsuojelusta.

Kunnat tekevät yhteistyötä toisten kuntien kanssa, koska kuntien ei ole järkevää ja taloudellista tehdä kaikkea itse. Toiminta perustuu joko nk. isäntäkuntamalliin, jolloin kunta ottaa vastuulleen myös toisten kuntien tehtäviä tai nk. kuntayhtymiin. Pääkaupunkiseudulla HUS, HSL ja HSYovat esimerkkejä kuntayhtymistä, jotka hoitavat alueen erikoissairaanhoitoa, pääkaupunkiseudun liikennettä, jätehuoltoa ja mm. ilmansuojelua.

Metropolihallinto tulisi ylikunnalliseksi elimeksi omine virkamiehineen, valtuustoineen ja lautakuntineen. Metropolihallinnolla olisi myös verotusoikeus. Osa kuntien toimista menisi metropolihallinnolle, pääasiassa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen (MAL) kuuluvat tehtävät. Käytännössä yksi hallinnontaso tulisi lisää.

Uudessa Sote-ratkaisussa kuntien omaa päätösvaltaa terveydenhuollossa ollaan kaventamassa, koska Suomi ollaan jakamassa viiteen vastuualueeseen ja päätösvalta siirtyy silloin kunnilta kuntayhtymille. Kunnille jää vain vastuu rahoituksesta eli verorahoituksen keräämisestä. Sosiaali- ja terveydenhoito on useimpien kuntien budjeteissa lähes puolet kokonaismenoista.

Tutustuttuani Metropolihallinnon väliraporttiin en ole huomannut, että uusi hallinnontaso olisi korvaamassa jotain olemassaolevaa hallintoa. Se tarkoittaisi meille lisää veroja. Ensi vuonna Suomen veroaste nousee yli 46 prosentin, mikä on yksi maailman korkeimmista. Nyt olisi aika keventää julkishallintoa, panostaa yritysten kilpailukykyyn, jolloin saamme luotua uusia työpaikkoja Suomeen. Näin voimme säilyttää myös hyvät julkiset palvelut.

Anitta Orpana

VTM, hallinto ja johtaminen

lehtori

Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen

 
Lisää artikkeleita...